Baletin lyhyt historia

Baletti on länsimaalainen taidetanssilaji ja myös ensimmäinen taidetanssin tyyppi. Koreografia eli eleet ja liikkeet ovat balettitanssille ominainen muoto kertoa ja välittää tarinaa yleisölle, tietysti musiikin lisäksi. Vaikka tanssijaryhmää kutsutaan baletissa balettikuoroksi ja yksittäisiä soolotanssijoita solisteiksi, siihen ei kuitenkaan yleensä sisälly laulua. Lyriikoiden sijasta verbaalinen kerronta on yleensä sijoitettu esityksen käsiohjelmaan. Nykyään baletti on maailmanlaajuinen ja erittäin arvostettu taiteen muoto. Tässä jutussa käymme lyhyesti läpi sen historiaa.

Baletti syntyy Italian renessanssin keskuudessa

Baletin juuret voidaan löytää 1400-luvulta renessanssin aikakaudelta Italian ja Ranskan hoveista. Katariina de’ Medicille vuonna 1581 kirjoitettua Ballet comique de la reineä pidetään ensimmäisenä todellisena balettina. Siinä yhdistettiin ensimmäistä kertaa samasta aiheesta kertovaa tanssia, puhetta ja laulua. Medicin baletti oli nykypuulla melko pitkä, sillä sen kesto oli peräti viisi tuntia.

Renessanssin aikaan tanssitaito oli hyvin arvostettu taito aateliston ja muun ylhäistön keskuudessa. Seuratanssit olivat suosittua ajanvietettä, ja niinpä ensimmäisien balettien tanssijoina toimivatkin yleisön jäsenet itse! Poikkeuksena tähän olivat tietenkin sellaiset esityksen hahmot, jotka eivät sopineet aatelisten arvolle. Näitä esittivät hovinarrit tai esimerkiksi ammattiakrobaatit.

Baletit siirtyivät hiljalleen pois hoveista kohti teatterien lavoja 1600-luvulla. Samaan aikaan kehittyi oopperabaletti, joka nimensä mukaisesti yhdisteli oopperamusiikkia ja balettitanssia. 1700-luvulle tultaessa ensimmäiset naisballerinat alkoivat saada nimeä, lajin oltua aiemmin täysin miesvaltainen.

Kehittyminen itsenäiseksi ja ammattimaiseksi taiteenlajiksi

Nykyaikaisen baletin sanaton muoto kehittyi Ranskassa 1700-luvun loppupuoliskolla pääasiassa Jean-Georges Noverren tekemien uudistusten avulla. Hän halusi baletin olevan omien sanojensa mukaan ”näytelmä ilman sanoja”, jossa tarinaa viedään eteenpäin ja kerrotaan yleisölle koreografian ja musiikin harmonian avulla. Tällä aikakaudella baletissa alkoi esiintyä muun muassa yhä tänäkin päivänä nähtäviä teknisiä suoritteita, ja kaikkiaan laji alkoi muistuttaa sitä, minkä nykyaikana miellämme baletiksi.

Seuraavassa vaiheessa 1800-luvulla balettiin ilmestyi lisäksi romanttinen puoli, joka heijastui yleisestä taiteessa tuolloin vallinneesta romantismista. Siinä tunteet nostetaan järjen edelle ja käytetään tyypillisesti sellaisia teemoja, kuten yliluonnolliset olennot ja menneiden aikojen ihannointi. Baletista tuli tällä kaudella erittäin suosittua ja se sai hyvin pitkälti nykyisen muotonsa.

Muutoksia tanssitekniikkaan ja tossuihin

Alun perin balettitanssi on ollut niin sanottua matalaa tanssia. Termi tulee ranskan kielen sanoista danse terre à terre, joka tarkoittaa suomeksi maan päällä tanssimista. Nykyaikaiselle baletille niin tunnusomainen varpailla tanssiminen ei ollut aluksi yleistä, vaan kyseessä oli lähinnä tanssijan ohimenevä voimannäyte tai esityksen tehokeino.

Myöhemmin lajin edelleen kehittyessä varvastanssista tuli kuitenkin kiinteä osa baletin identiteettiä. Tähän vaikutti pääasiassa kaksi tekijää: koulutus ja välineiden parantaminen. Baletin saatua suosiota, alettiin siihen myös kehittämään koulutusta. Järjestelmällinen eteneminen teknisesti helpoista suorituksista vaikeisiin ja näiden yhdisteleminen erilaisiksi sarjoiksi osoittautui menestyksekkääksi toimintamalliksi, ja johti pian tanssijoiden taitotason merkittävään kasvuun. Tämä mahdollisti osaltaan varvastanssin kehittämisen ja kehittymisen ikoniseksi osaksi balettitanssijaan yleisesti liitettyä liikkeen ja olemuksen keveyttä.

Tärkeä osa pitkäkestoisen varvastanssin mahdollistamisessa jäi välineiden hartioille. Alkuaikoina balettitanssijat todellakin nousivat varpailleen, mutta jotta suorituksesta saatiin pidempi, vaadittiin varpaille apua, jotta ne kestäisivät rasituksen. Niinpä balettitossujen kärkiä alettiin vahvistaa erilaisilla menetelmillä, jotta ne tukisivat jalkaa ja varpaita paremmin. Yleisimpinä menetelminä käytettiin vahvikkeiden ompelemista tossun kärkeen ja sen kovittamista erilaisilla liimoilla. Tanssimista ja urheilua varten suunniteltuja muita vaatteita löydät parhaiten Timarco-verkkokaupasta, johon Coupii tarjoaa parhaat etukupongit!

Balettitraditio siirtyy Venäjälle ja säilyy siellä

1800-luvun puoliväliin tultaessa baletti oli menettänyt suosiotaan poliittisen ja taloudellisen myllerryksen keskellä. Laji sai kuitenkin onnekkaasti suojapaikan Venäjältä, jossa tsaari oli jo 1700-luvulta asti valvonut ja suojellut baletin esittämistä. Tällä vuosisadalla baletin kehitys tapahtuikin pääasiassa Venäjällä, jossa oli jo edelliseltä vuosisadalta asti toiminut paljon eurooppalaisia balettivaikuttajia. Oli tullut venäläisten vuoro jättää jälkensä balettiin.

Seurauksena venäläinen baletti on yhä maailmankuulu ja jäljitelty taidemuoto. Se sekoittaa romanttisia ranskalaisvaikutteita kurinalaiseen ja tekniseen italialaiseen suorittamiseen. Näinä vuosina Venäjällä kehitettiin eräät maailman tunnetuimmat balettiesitykset, jotka pyörivät teattereissa yhä tänä päivänä. Mainitsemisen arvoisia näistä ovat vähintään baletit Prinsessa Ruusunen ja pähkinänsärkijä, sekä aivan erityisesti itse oikeutetusti maailman tunnetuin baletti, Pjotr Tšaikovskin Joutsenlampi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *